torstai 28. huhtikuuta 2016

torstai 14. huhtikuuta 2016

torstai 3. maaliskuuta 2016

Valon ominaisuuksia / Properties of light








HOME: 

  • CH 5. p. 41-47½ (before polarisation), read and learn
  • BLOG
  • p. 49: exc 1,3,4,7*
  • * *What is the word for "kaikukoppa and tärykalvo" in English
  • EXAM  17.3.  p. 7-49 + blog + notes

torstai 11. helmikuuta 2016

Ääni, ääniaallot (sound waves)

KPL 3 ÄÄNEN SYNTY JA KUULEMINEN

Äänen mudostamiseksi tarvitaan: 


  1. Värähtelijä
  2. Väliaine (jota pitkin ääni etenee)
  3. Vastaanotin (esim. korva
Tunnilla teimme ääniä erilaisilla värähtelijöillä. Käytimme viivainta, kuminauhaa, saimme kitarakonsertin sekä huilusolokin kuultiin! Hauskaa oli, ainakin opettajalla. 




Kuulimme ainakin yhden suoraan tunnistettavan kappaleen koeputkihuiluillamme soitettuna.

Different kind of vibrators (the sources of a voice)

A guitar string: The longer the string the lower the pitch of the voice and the slower it the oscillation and the lower the frequency.
A recorder: The longer the air column the lower the pitch of the voice.




Starmission: 
Which of these sound waves has a higher pitch?
Which is the most intense? (Look at the pic below.)
Home: 
  • CH 3 (read and learn) + the blogg
  • p.39: 1,4,5,9*,11*
  • So, Three stars available!






keskiviikko 10. helmikuuta 2016

torstai 21. tammikuuta 2016

Värähdysliike, Oscillation

Oppilaat luettelivat erilaisia värähdysliikkeitä. Vielä emme olleet tutustuneet tarkemmin värähdysliikkeen määritelmään ja mielipiteet olivat tämänkaltaisia:

Onko jousi liikettä, onko rengas liikettä.. hmmm...?

Sen jälkeen aloimme tutkia JOUSIVÄRÄHTELIJÄÄ.  Rakensimme kuvan kaltaisen laitteiston ja mittasimme kymmen värähdyksen aikaa. Sen jälkeen laskimme yhden värähdyksen ajan eli värähdysajan T.  Määrittelimme myös käsitteen 1 värähdys (tasapainopisteestä takaisin siihen). 



Totesimme, että mitä löysempi jousi sitä suurempi heilahdusaika. Mitä suurempi massa sitä suurempi heilahdusaika. 

Rakensimme myös HEILURIN.  Totesimme mittaamalla, että mitä pidempi heiluri, sitä suurempi värähdysaika ja että massalla ei ole merkitystä heilurin heilahdusaikaan. 

TAAJUUS (frequency) - käsite: 


Tutustuimme taajuuden käsitteeseen värähtelevän sormen ja seinäkellon avulla. Värähdysaika lasketaan matemaattisesti jakamalla luku yksi taajuudella ja päin vastoin. Värähdysaika on siis tajuudeen käänteisluku ja taajuus värähdysajan käänteisluku.


KOTONA: 

  • Read and Learn ( CH 1 p.15-20. + notes here)
  • EXC: p.20: 1-3,6*,9
  • Vastaa kommentoimalla blogia: "Montako hertsiä on megahertsi?"
KOMMENTOINTI: Paina: lähetä kommentti, valitse nimi/URL, kirjoita oma nimesi, jätä URL tyhjäksi, kommenttikenttään vastaus, lähetä kommentti.  

torstai 14. tammikuuta 2016

Conservation of Energy

Harjoittelimme tänään blogikommentointia. Se ei ihan onnistunut jostain syystä kaikilta, joten jätin sen kotitehtäväksi kaikille.

KOTITEHTÄVÄT:


  • Kommentoi blogikirjoitusta energioista. Muista liittää jotenkin kommenttiin oma nimesi. Muista, ettei sinun tarvitse pelätä nimesi julkaisua, sillä kommentti tulee ainoastaan minun näkyvilleni.
  • Opettele tunnilla läpikäytyjä energiamuotoja. 
  • Piirrä oma kuvasi tilanteista, joissa esiintyy ainakin 5 eri energiamuotoa ja niiden muuttumista toisikseen. Piirrä nuolella energian muutossuunta kuvaan.

Taulullä kävimme läpi seuraavat energiamuodot: 


Tässä oppilaiden energianmuutoskuvia: